Norja 2006
1.8.2006 10.45,
Raahe
Tänään se tapahtuu - itse asiassa ihan kohta. Kone käynnistyy
ja matka kohden Norjaa alkaa.
Pyörän pitäisi olla tikissä. Pikkutarkistukset on tehtynä, jarrupalat
uusittuna, säädöt kunnossa… pestynä ja vahattuna...
Timi ja
Olli tulevat Tupokseen klo 12.00 ja silloin pitäisi itsekin olla siellä.
Tämän päivän reittinä on Raahe - Tupos - Ranua - Roi - Kittilä - Lompolo. Yli
600 kilsaa, josta jo tiedossa 17 kilsan sorapätkä.
Reissusta ei ole suunniteltu juurikaan muuta kuin vähän reittiä, kaikki
sävelletään tien päällä. Saapa nähdä miten käy. Odotukset ovat kovat.
Majoituksista ei ole muuta tietoa kuin tämä eka yö - isäukon mökillä Lompolon
kylässä. Pehmeä lasku.
Kävin juuri vaihtamassa Norjan ja Ruotsin valuuttaa ja hurjalta tuntuu
kanniskella taas "satasia lompakossa". Visalla olisi tarkoitus
pärjätä suurin osa matkasta, mutta joku killinki on pakko olla jos kortti ei
kelpaa.
Säiden puolesta näyttää lohdulliselta. Tänään kun ajetaan Suomessa, sää
näyttää aurinkoiselta ylös asti. Myös tuo Norja näyttää tällä hetkellä
aurinkoiselta maalta.
Eilen meni iltaan asti raksalla ja pakkaamiset jäivät tosi viime tinkaan.
Viime hetken kuulutuksia kuuntelin kaupassa samalla kun yritin pitää ajatuksia
kasassa - mitä sitä tarvitaan 5 päivän Norjan reissulla? No, turskaa ei tartte
ostaa.
Paniikkipakkaamisella sain kaikki 46 + 46 + 52 litran laukut + 50 litran
matkakäärön piripintaan tavaraa. Ajan kanssa ehkä olisi saanut säästettyä tilaa
ja painoa. Tietenkin on älyttömästi tarpeetonta tavaraa ja ne mitä tarvitsisi,
puuttuu - toivottavasti ei.
Ei muuta kuin paljon turhaa painoa, joka vaikeuttaa ajamista. No, mökille
voi vielä jättää ylimääräiset kamppeet, sillä vanhukset tulevat sinne
keskiviikkona.
Nyt pitää alkaa vetää kamaa päälle, sillä kohta kone tärähtää käyntiin.
Kirjoitellaan fiiliksiä matkalta kun ehditään.
Hitsi kun kihelmöi.... Se on menox! Tästä se alkaa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
- - - - - - - - -
1.8.2006 23.57,
Lompolo
Nyt ollaan mökillä
Lompolon kylässä. Oli pitkä rupeama tämä päivä - ja kuuma. Yli-Iin ja Ranuan
kautta ajeltiin letkassa. Mitäänsanomattomia teitä - ei kannata kokeilla.
Suoraa ja tasaista.
Ennen Rovaniemeä vielä jouduttiin tietyön kouriin.
Meinasivat paikat tippua hampaista. Seassa vielä kaiken maailman kaahuuttajia
kotiloilla. Mun peili sai jonkun nivelvaivan ja alkoi sojottaa minne sattuu.
Pitää korjata aamulla. Vaatii vähän kiristämistä vaan. Monta Ylipäätä
ohitettiin. Montakohan Ylipäätä Suomesta löytyy? Olisikohan kiva asua
Ylipäässä? Oletettavasti Ylipäässä asuu vähintään yhtä paljon ihmisiä kuin
Helsingissä.
Topat otin pois jossain välissä, kun alkoi olla hiki. Timi on sissi, se veti
topat päällä koko päivän - ja koko ajan hellelukemat.
Rovaniemellä käytiin Napiksella kahvilla ja sämpylällä. Sitten kantattiin
kohden Kittilää ja valittiin se itäinen tie. Taas niitä rooppeja tiessä. Peili
meinasi saada hepulin taas. Eihän niitä ollut kuin muutaman kilometrin matkalla
ja kerrallaan vain muutama sata metriä, mutta nyrkin kokoista kiveä.
Pyöräparka.
Sen verran oli tuota rytkytystä, että alkoi tarkkailla yliskeptisesti
pyörän toimintaa. Joka pikku rasaus alkoi epäilyttää, josko nyt rengas tippuu
tai pyörä hajoaa. Eipä onneksi kuitenkaan.
Muutama poro meidät säikäytti. Aina olen miettinyt, että miksi täällä on
poronhoitoalue? Miksi niitä pitää hoitaa? Tuolla ne kai hoitamatta
hippalehtavat tiellä ja ihmettelevät ihmisten kiirettä. On se ilkeä otus.
Seisoo tiellä ja kun yrität ohittaa oikealta, niin se kääntää pään sinne ja
kanttaa eteen. Kun käännät vasemmalle ja yrität ohittaa sieltä, niin sepä
ennakoi ja kanttaa eteen. Jos ajat suoraan, niin se jää juoksemaan eteen. Ei
taivu mun ajatus tuon velmun mukaan.
No, ei noita onneksi paljoa ollut haittoina. Kittilässä käytiin aasss
marketissa makkaraa ja kebbanaa hakemassa. Olli tankkasi Pannarin. Me Timin
kanssa oltiin tankattu Roissa ja ajateltiin tankata seuraavan kerran vasta Levillä - jäisi
enemmän löpöä, kun huomenna kurvataan Kilpiselle.
Mulla on pienin toimintasäde. Roissa jouduin jo kääntämään varatankkia
päälle ja jätkät vaan porskutti. Olli vetäisi varmasti yhdellä tankillisella
vaikka maailman ympäri. Ei ollut Timilläkään paniikkia missään vaiheessa. No,
vielä on pärjätty ja jos Kilpiselle huomenna pääsee, niin nou hätä.
Kittilästä tänne Lompolon kylään matka taittui sutjakasti. Sorapätkää oli
17 kilometriä Könkaaltä Tepastoon. Hyvää kovapohjaista tietä. Yksi pakkari
meinasi yllättää mutkassa, mutta rauhallisilla liikkeillä sain vedettyä
kuulalaakerisoran yli toiselle kovalle uralle.
Mökille päästiin, sauna lämmitettiin ja makkarat paistettiin. Keppanatkin
kelpasivat - ihme juttu. Nyt suunnitellaan, josko pidetään bomber-ilta ja
aletaan polttaa kumia vanerin päällä.
Nyt on aika pistää kroppa vaaka-asentoon, jotta aamulla jaksaa taas
kantata tien päälle.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
- - - - - - - - -
3.8.2006 01.16,
Moen tai jotain
Aamulla kuuden jälkeen äijät aloitti kolistelun. Siis ylös ja kahvin
keittoon. Aamupalat naamaan, kamat kasaan ja tien päälle. Taivaanranta oli
harmaa, joten otettiin aika lentävä lähtö.
Ennen yhdeksää oltiin tien päällä. Hurja päivä oli tulossa - maisemia oli
odotettu nähtäväksi jo jokunen kuukausi.
Pientä routapahkaa oli Enontekiölle, muuten matka
joutui varsin jouhevasti. Enontekiöllä
meidät sitten kasteli pikku kuuro, jota venttailtiin huoltiksella jonkun aikaa.
Tankit otettiin täyteen - paitsi Olli, joka menee ziljaardi kilometriä yhdellä
tankilla - ja keula kohti Kilpistä. Aurinko alkoi paistaa ja elämä hymyili.
Himppu ennen Kilpisjärveä maisema muuttui. Ja se muuttui tyylikkäästi. Korkeita
mäkiä ja upeita maisemia silmän kantamattomiin. "Kaikkien kavereita"
eli karavaanareita oli liikkeellä paljon. Niistä sai mukavasti tilanteita
muuten suoralle tielle. Pysähdyttiin
Suomen tiestön korkeimmalla kohdalla - 565 metriä merenpinnan yläpuolella.
Eipä pikaiseltaan uskoisi, että noin korkealla ollaan. Pilvet valuivat upeasti
tunturien lomitse horisontissa. Mahtavaa maisemaa - toista kuin tuolla
Pohjanmaalla.
Kilpisellä syötiin buffet -ateria. Kyllä maistui. Tankattiin pyörät, jopa
Olli, ja otettiin kuvat Saanasta - upea
kukkula auringonpaisteessa. Kurvattiin rajalle, jossa odottivat synkät pilvet.
Kello 14.30 ylitettiin raja ja ilma jäähtyi aika reippaasti. Tiemaalaukset
muuttuivat keltaisiksi ja liikennemerkit valkoisiksi - Norjassa ollaan.
Matka Tromssaan meni maisemia ihmetellen. Kukkulat kasvoivat
ja niitä
riitti. Ensimmäiset sata kilsaa menivät vain aika pilvessä, joten
kokonaisvaikutelmaa ei maisemasta saanut. Kun taivas aukesi, niin voi jessus...
käsittämättömän upeata. Sitä toivoi vain, että tie menisi suorempaan, että
ehtisi katsella maisemia. Toinen toistaan upeampaa maisemaa joka mutkan
jälkeen. Välillä oli nähtävää ylhäällä ja välillä alhaalla. Pää pyöri kuin
tutkapallo! Norjassa talot ovat siistejä ja hyvin huoliteltuja. Suomen puolelta
jäivät mieleen ne ränsistyvät kömmänät, joita Suomen politiikka aiheuttaa
tyhjentämällä haja-asutusalueet. Norjassa kaikki on toisin...
Tromssaan
saavuttiin puoli viiden aikoihin. Kurkattiin turisti-infoon ja jatkettiin
matkaa. Ajettiin pitkä silta ja sitten jouduttiinkin tunneliin - aurinkolasit
päässä, joten olo oli kuin sokealla pianistilla. Hassu tunneli, siellä oli
liikenneympyrä. Jostain tultiin ylös ja sitten ei tiedettykään, minne piti
mennä. Onneksi GPS:llä saatiin reitti ulos. Tankattiin ja hurautettiin Tromssan
länsipuolelta etelää kohti.
Lautalla
mentiin yhden pätkän verran. Kolme pyörää
108 NOK - aika hurjasti. Sitten kohden Moenia. Pieniä mutkaisia teitä ja
ryökäleet olivat levittäneet soraa päällysteen päälle. Paikanneet muka tietä.
Minä kun luulin, että olin jo kaiken nähnyt. Painavalla pyörallä aika hurja
kokemus ajaa kuulalaakereiden päällä ja yrittää pysyä tiellä. Onneksi noita
paikkauksia ei ollut kuin jokusen kilometrin verran. Muuten tiet olivat mukavia,
kapeita ja mutkaisia.
Moeniin saavuttiin yhdeksän aikoihin. Maisemat olivat edelleen
kuin postikortista. Piti metsästää majapaikka. Turisti-infosta löydettiin
muutama leirintäalue, jotka päätettiin katsastaa. Ekalla ei ollut mökkiä
tarjottavana, mutta vielä jäi kaksi vaihtoehtoa - ne vain olivat joen toisella
puolella. Tehtiin pikku lenkki jotta päästiin joen oikealle puolelle. Alkoi jo
ajaminen väsyttää ja kello kävi kymmentä. Pian löysimme campingit, jotka olivat
kilometrin päässä toisistaan.
Pienen puljaamisen jälkeen löysimme mökin
johon mahduttaisiin - 800 NOK. Aivan hirveätä. No, toisaalta kyllä kai tästä
maisemasta tuon maksaa. Timo lupasi tarjota kaljat, jos saadaan mökki - nyt se
on 156 NOK köyhempi… keu keu keu….
Päivän damage: takalaukkuun hajonnut keppana. Eilen hajosi Ollillakin
takalaukkuun keparditölkki. Vielä kun saadaan Timolle hajotettua kalja sen
laukkuun huomenna, niin tilit ovat tasan.
Nyt ollaan campingmökissä ja aamulla täräytetään kohden Lofootteja. Pyörät
ovat pelittäneet hyvin ja toistaiseksi ollaan selvitty ilman oikeita vahinkoja.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
- - - - - - - - -
3.8.2006 10.30,
Moen tai jotain
Himppu ennen yhdeksää noustiin. Jäi tuuletusluukku kiinni, joten mökissä
oli paksuhko ilma. Hyvin kuitenkin nukutti. Kyllä se tähän hintaan saa
nukuttaakin. Kahvit keitettiin, vitsiä veisteltiin ja suihkussa
käytiin. Taas aletaan olla valmiina tien päälle - kohden Narvikia ja Lofootteja
käy tiemme.
Pilvistä on, vaikka säätiedotus vakaasti väittää, että aurinko paistaa
pilvettömältä taivaalta. Jospa se aurinkokin on täällä erilainen.
Majoituspaikan lähellä on joku putous ja sitä sännätään aamusta katsomaan.
Se on merkitty karttaankin nähtävyytenä, joten pitäähän se käydä katsomassa.
Kaikki on jo pakattuna ja pyörässä kiinni. Oli jäänyt 5 santtua
jääkaappiin ja niille pitää vielä löytää koti täksi päivää. Kukahan haluaa
tänään kastella kaljalla varusteensa? Ollilla on teltta kaljassa ja mulla
pikkukengät ja varakypärähuput.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
- - - - - - - - -
3.8.2006 17.20,
Sortland (Lofooteilla tai jossain)
Hitaasti ollaan tultu tänään. On niin paljon näkemistä, ettei meinaa
uskoa. Toinen toistaan hienompia kukkuloita. Toisaalta on kyllä tykitetty noita
mutkapätkiä paremmanpuoleisesti. Vähän yli 200 km on ajettu tähän mennessä.
Se vesiputous olikin se pikkuvirta siinä yöllisen campingin vieressä.
Huiputusjoki - ei kannata mennä katsomaan.
Tuossa matkalla kyllä pisti ihmettelemään tämä norjalaisten
mäkirakennustekniikka. Sähkölinjat on vedetty tuonne ylös kukkuloille, jonne ei
pääse edes jalkaisin. Sinne ne on saaneet pylväät raahattua ja kiskottua niihin
sähköjohdot. Myös taloja on rakennettu mäkiin - kokonaisia kyliä.
Timo tuossa seuraili aamukahvilla, että nämä norjalaiset kinkkaavat
kävellessään. Mahtaa olla toinen jalka lyhyempi ja se varmaan taas johtuu siitä,
että on lapsuuden viettänyt rinteessä. Se, kumpi jalka on lyhyempi, voinee
johtua siitä, miten se piha on lapsena rinteessä ollut - ylä- vai alamäkeen.
Näiden jätkien kanssa on hulvattoman hauskaa. Aamusta iltaan saa nauraa
vedet silmissä. Ajon aikana saa naurulihakset levätä, mutta kun pysähdytään
tankkaamaan tai sumpille, niin hervotonta menoa taas.
Aamun tunnelmaa latisti pilvinen
sää. Eivät näyttäneet maisemat miltään. Piti tykittää noita mutkia sitten
sitäkin armottomammin. Rannikolle kun tultiin, alkoi tuulla ja pilvet
poistuivat. Nyt täällä Sortlandissa paistaa aurinko ja tuuleskelee. Säästä
puheen ollen; oltiin me aamulla
pilvessäkin. Noustiin kerran niin ylös, että näkyvyys hävisi ihan kokonaan.
Pilvi kasteli Ollilta visiirin ja huurusti lasit umpeen.
Norskit ovat kaikki aika Shuulbereja ajamaan. Eilen yksi heebo veti tosi
pitkää asuntovaunua noilla mutkapätkillä sellaista kyytiä, että se karkasi
meiltä. Kyllä oli ukolla astiat vaunussa sekaisin - semmoinen kaikkien kaveri
täällä. Aamulla taas Timoa, joka ajeli viimeisenä, ahdisteli iso rekka. Siinä
kun vedettiin pilviin, niin koko ajan roikkui hanurissa. Tuskaista ajaa, kun
tietää, että muutama 10 tonnia valuu perässä - ei tule mieleen tehdä mitään
äkkinäistä. Norjalaiset pysyvät kuitenkin omalla kaistallaan. Niillä, jotka
tulevat koko tien leveydeltä, on suomalaiset rekkarit.
Ukot ovat
kaupassa ostamassa ruokaa ja sitten lähdetään testaamaan Trangiaa. Ei olla
vielä tehty sillä ruokaa, joten nyt on aika testata se.
Ei olla vielä nähty turskaa eikä öljynporauslauttoja, saati sitten Dimmu Borgiria. Kyllä ne vielä
löytyy...
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
- - - - - - - - -
3.8.2006 19.41,
Melbu
Tyrkättiin pyörät Melbun
lauttaan. 51 NOK per pyörä. Ei viitsitä sitoa pyöriä liinoilla, sillä
jäädään autokannelle kurkkimaan tapahtumia. Toivottavasti ei ole kova myrsky...
Norjan lauttahenkilökuntaa ei voi kehua palvelualttiudesta. Meuhkaamista ja
hosumista ja ihme härdelliä. Täyteen tunkivat koko paatin ja me ollaan ihan
perällä. Matka kestää 25 minuuttia, joten kohta ollaan onneksi taas kovalla
maalla. Sitten aloitellaan keittopuuhat.
Unohtuipa kertoa, että ollaan ajettu pitkiä
siltoja ja tunneleita
tänään. Hassu tunne vetää tunnelissa pyörällä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
- - - - - - - - -
3.8.2006 21.22,
lähellä Vagan kylää
Nyt löydettiin majapaikka tälle yölle: apartementos -tyyppinen huoneisto
keskellä ei-mitään. 600 NOK - meidät ryöstettiin edellisessä paikassa. Tää on
hieno - tää on sikahieno.
Tämä kannattaa plotata GPS:ään. Vuoret
ympärillä ovat mitä mahtavimmat ja mökin varustetaso on huippu. Mökki on
uusi kuin mikä - ei voi olla vuotta vanhempi.
Tänään ei jaettu palkintoja "kenen laukussa lilluu" -kisassa.
Huomenna kisa tiivistyy ja kovenee. Timo on vielä hännillä ja me Ollin kanssa
johdetaan kahdestaan. Ollilla oli tosin kyllä tyylikkäämpi veto, kun kasteli
teltan, eli kyllä Olli johtaa kisaa.
Tänään tuli noin 300 kilsaa eli puolet edellisten päivien kilsoista.
Täällä Lofooteilla ne maisemat
vasta hienoja ovatkin. Kamerassa ziljaardi erilaista vuorikuvaa
- niistä ei taida kukaan ottaa selkoa enää jälkikäteen. Eikä näitä
maisemia ja filunkeja saa talteen, vaikka mikä on. Siitä ihminen on
rajallinen, ettei voi jakaa fiiliksiä näin etänä.
Oltiin kuitenkin kellon ympäri liikkeellä. Nyt suihkuun, muutama kalja
naamariin ja ruuan laittoon. Kauppareissulta pojat toi jonkun burgerin tai
borgirin - olisikohan ollut Dimmu - ja muuta ei olla syöty. Alkaa olla nälkä.
Naapurihuoneistossa vielä paistavat jotain, joka haisee tänne asti - kohta
pyyhällän sinne syömään.
Naiset vaan komistuivat rantaa kohden - on sillä turskalla joku vaikutus.
Timo jatkaa kinkkaustutkimuksia edelleen. Tänään selvisi myös se, että Timo on
lukenut pitkän norjan Kiuruveden kansalaisopistossa - niin kätevästi se meille
uutiset TV:stä luki.
Nahtiin Fuking Meduusakin
Huomenna taas lautalle ja kohden Bodota. Vastassa monta tunnelia.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
- - - - - - - - -
4.8.2006 1.22
Mää pelkään, että me tänään syötiin se Dimmu Burger.
Huomenna on ruokalistalla "800 g lapskausta". Hirvittää ja nähtäväksi
jää, mitä se on. Turskaa ei olla nähty vieläkään.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
- - - - - - - - -
4.8.2006 9.00,
lähellä Vagan kylää
Upea on kämppä. Timokin näki unet laajakuvana ja dolby stereona. Kuulemma
oli vielä hyvät takaa-ajounet. Se taitaa tämä vuoristoilma vaikuttaa
syvemminkin ihmiseen.
Tänään siis menussa "lapskaus",
jonka sisällöstä kellään ei ole tietoa. Edessä on pitkä lauttamatka ja sen
jälkeen kuusi tunnelia. Illalla heitetään hyvästit Norjalle ja kurvataan Bodon
kohdalta ystävälliseen naapurimaahamme Ruotsiin. Siellä taksat ovat oletettavasti
edullisemmat. Mulla huomenna jo rankka paluu kotiin, jätkät jäävät vielä
päiväksi ajamaan ja kotiutuvat sunnuntaina. Pikkuinen lopetuspaniikki alkaa
hiipua päälle, mutta onhan tässä vielä tämä päivä edessä – tiedä, mitä
kommelluksia vastassa on. Tällä porukalla kyllä sattuu ja tapahtuu. Vatsa on
kipeenä, kun ollaan naurettu niin vietävästi.
Tässä pakatessa ollaan mietitty, että joko meillä jää kamoja jonnekin tai
sitten joku pöllii niitä, koska laukut menevät kiinni aina vain helpommin.
Alussa vaati useamman miehen, jotta sai yhden laukun kiinni ja nyt ne mennä
humpsahtavat itsekseen. Tekevätköhän norskit jotain turskapyydyksiä noista
meidän kamoista - mene ja tiedä.
Nyt on aika pakata kamat, luovuttaa tämä upea kämppä pois ja jatkaa
lautalle ja kohden tunneleita.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
- - - - - - - - -
4.8.2006 10.26,
lautalla matkalla Norjaan
Pyörät ovat lautassa ja parin tunnin lauttasiirtymä edessä. 116 NOK per
pyörä. Pyörät kiinnitettiin
liinoilla ja nyt maleksitaan kannella. Samainen ruotsalaisten
kuuden pyörän seurue, joka meitä on pari päivää seurannut, on myös samassa
lautassa. Nyt ei voi kun toivoa, että vermeet pysyvät kiinni. Penkissä geelit
huutavat armoa - on se liina sen verran tiukalla.
Me ei olla vissiin "lasten kateltavia". Kun tultiin kahville,
niin lapset alkoivat itkeä, vaikka kyllä me ollaan suihkussa käyty ja muutenkin
näennäisesti siistejä.
Öljynporauslautta kun vaan nähdään, niin otetaan Pannarin tankkiin Timolle
ensi talven lämmitysöljyt mukaan. Ei vain ole vielä öljylauttaa näkynyt - niin
kuin ei turskaa eikä Dimmuakaan. Dimmusta ei olla ihan varmoja, mutta turskaa
ja öljynporauslauttaa ei varppina olla nähty. Oli siinä meidän majapaikan
edessä joku lautta siinä lahdessa, mutta olisiko ollut joku Naton
siirrettävä rakettialusta - ei se näyttänyt öljylautalta. Telkkarissakaan ei
ollut kuin yksi kanava ja siellä joku Sommarpenten – Kesä-Pena, kuten Timo sen
pitkällä norjallaan suomensi.
Tien varsissa on viittoja, joissa lukee "Husk Bilbete". Tämän
sisällöstä pitkän norjan taitaja tuumi, että se kehottaa kiinnittämään
turvavyön - aika uskottava selitys.
Mitenkähän nämä norjalaiset eivät ole huomanneet, että niillä on kaikilla
kello tunnin pielessä? Kyllä me yritettiin edellisessä majapaikassa laittaa
kellot oikeaan, mutta ne on pielessä kaikkialla. Outo maa.
Täällä laivalla olisi "lapskaus -ateria med brod" 89 NOK. Kyllä
sen lapskauksen on oltava hyvää. Sen verta me ollaan tässä tuumittu, että
turskaa se ei ole.
Tasaista on kyyti. Merenkäynti on aika rauhallista, joten kyllä pyörät
taitavat ehjänä säilyä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
- - - - - - - - -
4.8.2006 16.18,
Fauske
11 putkea
kokeneempana. Kartta tunsi vain puolet noista tuubeista. Välillä oltiin korkealla
ja välillä oltiin alhaalla. Maisemiin alkaa tottua. Eivät ole nämä enää mitään
Lofoottien jälkeen.
Fauskeen kun tultiin, muuttui liikennekuri aika kovasti. Täällä on ihan
villin lännen meininki. Pommiohituksia, tilaa ei anneta... Paikalliset
tuuninkipellet vetävät pitkin ja poikin.
Nyt ollaan syömässä. Tämmöinen grillilautanen jossa on salaattia,
ranskalaisia, jotain kissanlihaa
ja kokis - 125 NOK. Pysyisi nälkä nyt pois jonkun aikaa. Nyt alkaa pikkuhiljaa
matka kohden Ruotsia.
Aurinko paistaa ja on lämmin taas. Kun eilen piti olla täysissä kamoissa,
niin tänään vastaavasti niin vähillä kun voi.
Vedet ovat täällä upean kirkkaita. Pohja näkyy moneen metriin. Ei meillä
Suomessa...
Tankattiin pelit, syötiin ja jatkettiin matkaa. Täältä ei muuta kertomista
tällä erää.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
- - - - - - - - -
4.8.2006 23.08,
Arjeplog (Ruotsi)
Fauskesta päästiin ehjänä pois - hyvä niin. Niin jäi Norja taakse. Tie 77 Ruotsin
rajalle ei jättänyt kylmäksi. Oli hyvät maisemajäähyväiset norskeilta.
Sitten se maisema tasottuikin... Käytiin Storjordin
turistirysään tuhlaamassa viimeiset NOKit.
Rajatullissa pisti miettimään mitenkähän on tuon lapskauksen kanssa -
pitäisikö tullata. Jätettiin tullaamatta, mutta toivottavasti ei olla kovin
rikollisia kun ollaan salakuljetettu lapskaus Ruotsiin.
Nähtiin me Fauskessa Politikin, mutta ei tiittä sitten ten enempää -
ajoivat ohi.
Ei nähty turskaa eikä öljylauttaa - Dimmun suhteen vielä epäillään
nähtiinkö.
Norjasta jäi mieleen myös se, että yrittivät tarjota rommia joka paikassa.
Vähän väliä oli kyltti ”Rom”, mutta me vilpittöminä kaljan ystävinä moiset
pyydykset ohitettiin.
Rajan ylityksen näki heti: värit palasivat tutuiksi liikenteessä.
Tieviivat valkoisiksi ja liikennemerkit keltaisiksi.
Norjan kunkku on kyllä kova äijä. On se tehnyt hyvät diilit maisemoijan
kanssa. Lisäksi se on älynnyt laittaa tiet mutkaisiksi ja nopeusrajoitukset
mataliksi, jotta turistit viipyisivät pidempään. Toista on Ruotsissa. Maisema latteaa,
tiet suoria ja nopeusrajoitukset korkeita. Kaarle on hoksannut, etta tästä on
päästävä äkkiä läpi - ei tätä kukaan jaksa pitkään.
Rajalta sitten lähdettiinkin jälkipoltto päällä kohden ensimmäistä
kaupunkia Ruotsissa - ja oli sinne matkaa. Kello kävi uhkaavaa vauhtia ja pelko
oli, että kaupat ovat kiinni eikä saada syötävää eikä juotavaa tälle illalle.
Painettiin tosi kovaa. Matkalla iski vielä tietyö, joka meinasi romuttaa koko
aikataulun. Onneksi kuulalaakerisoraa ei ollut kuin muuan kilometri ja sitten
alkoi taas päällyste, jolloin saatiin sinkki kireälle. Paria kauppaa käytiin
matkalla kurkkaamassa, mutta olivat kiinni.
Kuvia otettiin sieltä ja täältä, mutta maisemat menivät mitään
sanomattomiksi - alkoi reissun laskeutumisvaihe.
Arjeplogiin saavuttiin noin 19.40, joten ehdittiin kauppaan. Kaupathan
menevät täällä kiinni 20.00. Ilta pelastettu....
Arjeplogista vuokrattiin iso leirintäaluemökki. Täällä ei näy
"Kesä-Pena" telkkarista ja sekös Timoa harmittaa: jäi heti kerrasta
koukkuun. Hieno on mökki täälläkin, ei tosin vedä vertoja edelliseen
majoitukseen.
No, huomenna on päätösetappi ja fiilikset alkavat olla jo vähän alamaissa.
Jätkät kyllä jaksavat vielä vääntää vitsiä, joten naurulihakset ovat edelleen
kipeinä.
Huomenna täräytetään Sorforssenille, mahtaa olla viimeinen nähtävyys tällä
reissulla. Siitä laskeutuminen kotiin, Timo ja Olli vielä kurvaavat jonnekin
yöksi.
Tasattiin tilitkin. Oltiin päivien aikana maksettu itse kukainenkin ja
vaikka mitä. Majoitukset, lautat jne. maksettiin aina könttänä. Helpompi
rahastaa yksi kuin kaikki erikseen. Loppupeleissä tilit olivat aika tasan. Olli
taisi Timolle nakata parikymmentä euroa ja siinä se.
Nyt alkaa makkaranpaistotalkoot, kun Timo löysi puitakin jostain -
viimeinen ilta ja viimeiset vitsit....
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
- - - - - - - - -
5.8.2006 10.21,
Arjeblog
Makkarat saatiin paistettua. Pojat teki kunnon notskin
- se näkyi ainakin rajalle asti. Taisivat liekit hipoa 4-5 metriä parhaimmillaan.
Kääräistiin makkarat folioon ja hiilloksen sisään. Tuli hyvää.
Eilisen tilinpäätöksen tuloksena reissun hinta tähän mennessä on 156 EUR +
polttoaineet. Itse en ole bensoja laskeskellut, mutta Ollilla on mennyt
viimeiseen tankkaukseen asti 99 litraa. Loppupeleissä ei pahanhintainen reissu.
Tähän mennessä ollaan ajettu 1991 kilometriä. Tästä on vielä reilu 600 kilsaa
kotiin. Hyvä siirtymä, mutta suoria ja tylsiä teitä. Pitää yrittää etsiä
mutkapätkiä.
Mietiskeltiin myös noita Norjan hintoja. Bensa oli noin 1,58 euroa /
litra, grillilautanen 15,86 e, kokispullo noin 3 e ja kahvi 2,54 euroa. Lisäksi
hinnoissa ei ole logiikkaa. Hienossa paikassa saattoi juoda halvemmat kahvit
kuin rähjäisessä huoltiksessa.
Aurinko paistaa. Tulee taas hikinen päivä. Eilen, kun joutui Lofooteilla
laittamaan kunnolla vaatetta ja mantereella keventämään minimiin, niin tänään
vastaavasti on heti aamusta selvää, että minimikamat tälle päivää.
Storforsen
on välietappina, eikä sinne ole tästä enää kummoisesti matkaa. Kovasti illalla
puhallettiin rajalta tulemaan.
Mulla on siis lopetuspäivä - pojat puhaltavat vielä Aavasaksalle tai
jonnekin yöksi. Himppu tympii jättää leikki kesken, mutta kotoa on tullut
pyyntö, että vieraita on oltava kestitsemässä sunnuntaina.
Nyt kamojen pakkaamiseen ja tien päälle taas...
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
- - - - - - - - -
5.8.2006 21.50,
Raahe
Nyt ollaan kotona taas. Tänään tuli tykitettyä yli 700 kilsaa.
Lähdettiin Arjeplogista, mutta tykitettin pientä tietä etelään Slagnasiin.
Sieltä sitten Arvidsjauriin. Sieltä 94-tietä pitkin melkein Älvsbyhyn, mutta
kantattiin Vidseliin ja Storforsenille - mahtava puro. Varmaan tulva-aikaan
upea ilmestys, kun on jo nytkin niin upea.
Tiet ovat yksitoikkoisia, mutta onneksi saa ajaa lujaa.
Hurautettiin Älvsbyhyn tankkaamaan ja sitten runtattiin Bodeniin syömään.
Mentiin paikalliseen grilliin popsimaan joku grillilautanen. Siellä nähtiin
sellaiset "kukkulat", että ihmetyttää vieläkin, eivätkä ne kukkulat
olleet lautasella - huh huh…
Bodenista vielä päätetiin jatkaa yhdessä Morjärvlle. Mutkaista, mutta
yksitoikkoista tietä. Pikkuisen ennen Morjörveä alkoi tapahtua - poroja joka
mutkan takana, kaikki yksitellen. Aina kuin sai hilattua vauhdin sataan
kilometriin tunnissa, niin taas jarrut pohjaan.
Morjärv oli meidän yhteisen matkamme päätepiste. Timo ja Olli jatkoivat
Aavasaksalle ja minä Haaparantaan ja kohden kotia. Morjestettiin ja veistettiin
viimeiset vitsit lapskauksesta ja norjalaisesta "hodarista" jota mainostavat
"Sulten"-kyltein. Tuostahan viriilit ukkomiehet muutaman päivän
vitsiä väänsivät ja niin tehtiin viimeiseen asti.
Ukot lähtivät pohjoiseen ja minä runttasin sinkin kireälle ja etelään.
19.30, käytyäni tankkaamassa ja Haaparannan karkkikaupassa, ylitin rajan.
Koto-Suomessa taas ja selkeästi reissun laskeutumisvaihe. Haaparanta - Kemi
-välin runttasin kunnolla. Kemissä päätin vielä käydä kurkkaamassa Sampoa.
Yksinäistä, yksitoikkoista, väsyttävää, turhauttavaa ja nopeus koko ajan
10% ylityksellä, välillä himppu enemmänkin. Simossa tuli poliisi vastaan, mutta
ei reagoinut, samoiten kuin Oulussa. Ei reagoinut sekään, pysyin siis 10%
sisällä.
21.50 kurvasin kotipihaan - reissu tehtynä.
Näissä reissuissa ongelmana on se, että viimeinen päivä on aina
loppuliukua.. En ole vielä keksinyt sellaista reittiä, jossa fiilis pysyisi
viimeiseen tiimaan asti. IBA -ajon eduksi sanottakoon, että siinä fiilikset
tulevat vasta lopussa.
Norjasta jäi kuva, että siellä ei turistilla ole paljon arvoa. Palvelu oli
pääsääntöisesti huonoa ja hidasta ja vielä kallista. Ainoa poikkeus oli se yksi
hieno mökki jossa oltiin yötä (jos olette Lofooteilla menkää sinne!!!). Ruotsi
taas vedettiin niin nopsaan läpi, ettei paljoa jäänyt kuvaa - halvempi silti.
Upea reissu: upeita maisemia, paljon naurua, mahtavia fiiliksiä, upeita
mutkateitä, hienoja kaupunkeja, uusia kokemuksia, paljon kilometrejä... ja mikä
tärkeintä, käsittämättömän hienossa ja toimivassa seurassa.
Kiitos Jätkät!
PS: Jätkät ovat onnellisesti Aavasaksalla ja saaneet lapskauksen
salakuljetettua Suomeen. On kuulemma kovat karaokebileet.
06.08.2006 16:46
Jätkätkin
kotiutuneet. 2950 km oli tullut Ollille. Lapskauksen olivat syottäneet
Aavasaksan hotelin respan koiralle - ilmeisesti oli jäänyt kuitenkin henkiin 
Kaikki kotona ja homma pulkassa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
- - - - - - - - -